Pikku-uutisia ja tilastoja

Julkaistu 27.01.2003

Tässä taas on viikko vierähtänyt, ja kevät senkun lähestyy. Ainakin välillä alkaa olla sellaisia ilmoja, että voi jo ihan kirjaimellisesti syödä ulkona. Auringossa on lähelle 20 astetta, ja vaikkei nyt ihan t- paitasillaan vielä voi ulkoilla niin takkia ei nyt ihan välttämättä tarvitse laittaa päälle…

Tässä paikassa sitä syötiin:

plazaMayor

Kun oli kerran nätti ilma, niin otettiin eilen auto ja käytiin reilun 50 km päässä olevassa pikkukylässä, joka tuoksuu anikselle. Siis ihan oikeesti, ja se johtuu siitä, että kylässä valmistetaan maankuulua anis-likööriä. Löytyi sieltä myös sellaisen 1500-luvulla rakennetun linnan rauniotkin, joita katsellessa mielikuvitus herää eloon, ja alkaa miettiä minkähänlaista se elämä ritarien ja linnanneitojen aikaan on mahtanut olla:

linna1
linna3Ja paluumatkalla Espanjan radio- ja tv-yhtiön antennien päihin olivat pesiytyneet lähiseudun haikarat:

haikarat


Viime viikolla luin lehdestä viime vuoden myydyimpien levyjen listaa, ja se oli aika surullista luettavaa: 10 eniten myydyn joukossa oli 6 levyä Operacion Triumfosta, joka on eräänlainen paikallinen versio PopStars-formaatista, jossa tosin leivotaan kerralla 6-10 kpl tv- tähtiä, joita sitten hyväksikäyteään aivan järkyttävällä tehokkuudella. Ensimmäisen version voittaja häipyi vähin äänin parrasvaloista, ja puhutaan etteivät hermot kestäneet jatkuvaa keikkailua ja tv- esiintymisiä. En nyt muista, mutta muistaakseni niitä keikkoja tuli per nuppi 60 kesän aikana + kaikki muut promotilaisuudet ja tv-ohjelmat päälle. Ja kyseessä on n. 20 vuotiaat pystymetsästä revityt harrastelijat (no, oli niillä joillakin ihan jonkinlaista keikkamuusikkotaustaakin, mutta ei kaikilla).

Niin, että jos yhden ainoan tv-ohjelman tuottamat levyt myyvät tuolla volyymillä, ja sen lisäksi vielä viime vuoden aikana myytiin arviolta 25 miljoona piraattilevyä, niin kyllä siinä musiikkituotantoyhtiöt ja muusikot ovat hädissään. Rahaa ei tule, levyt eivät myy eikä tämän yhden tv-ohjelman ulkopuolinen musiikkituotanto oikein elä.

Kyllä paikallisia musiikinharrastajiakin hävettää tämä tilanne. Kyseessä on yksi Euroopan suurimpia ja vanhimpia valtioita, jossa on erilaisia kulttuurivaikutteita vähän joka paikasta Afrikan muslimeista juutalaisiin, ja huomattava osa siirtolaisia. Potentiaalia olisi vaikka kuinka monimuotoiseen ja rikkaaseen kulttuurielämään, joka sitten monopolisoidaan hillittömän tehokkaalla kaupallisuudella ja markkinointitaidoilla, ja lähinnä menestyy sitten vain tuollainen muovinen kertakäyttökama.

Tämä pätee musiikin ohella myös elokuviin ja tv-sarjoihin, jotka kaikki ovat teknisesti erittäin hyvin tehtyjä, hyvin markkinoituja ja niin edelleen, mutta sisällöltään hepposta kopioviihdettä, jossa ei paljon omaperäisyydellä päästä juhlimaan.


Lisää statistiikkoja (olen työmatkoilla ehtinyt lukea Metro- ilmaisjakelulehtiä .-): Espanjassa on muistaakseni 25 % rekisteröidyistä moottoriajoneuvoista moottoripyöriä ja mopoja. Joka päivä 2,3 motorista pääsee hengestään, vuodessa 840. Ja puolella niistä ei ollut kypärää päässään… Eniten noita onnettomuuksia sattuu Baleares-saarilla (Mallorca, Ibiza), ja seuraavaksi eniten Kanariansaarilla. Siellä sitä rällästetään yöaikaan, varmaan jonkin verran alkoholia veressä, ilman kypärää monta henkilöä saman pyörän kyydissä ja parhaassa tapauksessa yöaikaan ilman valoja, eikä siis ole ihme että noihin lukuihin päästään. Onneksi täällä pääkaupunkiseudulla (ja Barcelonassa) tilastot ovat paljon kauniimmat, johtuu varmaan siitä, että täällä ajetaan suuremmilla pyörillä, ja mitä isompi kone, sitä todennäköisemmin on kuskilla kypäräkin päässä.

Tilastoista huolimatta hankin itselleni uuden menopelin rikkoutuneen tilalle. Maksoin jo käsirahan, ja 20-25 päivän päästä sen pitäisi sitten tulla tänne. Tällainen se sitten on:

PiaggioX9

Viime viikolla oli uutisissa aika mieletön juttu: muutama nainen oli leikkauttanut itselleen silikonit, sitten oli tullut komplikaatioita ja oli jouduttu menemään sairaalaan parannettavaksi. Kyseessä oli tapaus, jossa joku mallorcalainen parturikampaajaliike tarjosi edullisia silikoneja huikeaan 180 euron hintaan. Ja leikkaus tehtiin tietenkin samaisessa parturiliikkeessä, ja vieläpä sellaisen reilu nelikymppisen parturitädin toimesta, jolla ei varmaan ole enempää tietoa lääketieteestä ja komplikaatioista kuin kenellä tahansa 10- vuotiaalla koululaisella.

Olivat vielä kaiken lisäksi käyttäneet nestemäistä silikonia, joka on täälläkin ollut kiellettyä vuodesta -92 lähtien. Nestemäinen silikoni voi päästä kai verenkiertoon ja aivoihin, ja aiheuttaa asiakkaan menehtymisen, jos oikein hyvin käy.

Miettikää mikä liikeidea: “mulla on tällainen parturiliike, siis asiakkaiden ulkonäköä ehdostavaa toimintaa… mitäs jos vähän laajentaisin, ja pistäisin tuohon viereiseen tuoliin silikonisysteemin, ja ryhtyisin myymään silikoni-implantteja… mikähän olisi hyvä hinta ja mitenköhän sitä tekis… juu, ostetaan jostain neula, pätkä letkua ja sitten nestemäistä silikonia, sitä on helppo työntää putkea pitkin tuonne ihon alle…”

Osoittaa harvinaislaatuista oma-aloitteisuutta ryhtyä myös tuumasta toimeen, tietenkään kysymättä keneltäkään mitään, ettei vain tulisi lupa-asioiden kanssa ongelmia.Mutta kaikkein ällistyttävintä on se, että tuollaisille puoskareille löytyy vielä asiakkaitakin!!!

“Pitäis varmaan leikata hiukset, joo.. menempä tuohon parturiin, ja kappas, samaan syssyyn saisi vielä uudet tissitkin. No mikä ettei, kun saa noin halvallakin…”