Estrellan sisko tuli tänne vappuviikonlopuksi kylään kun on kerran normaalia pidemmät vapaat. Vuokrattiin auto ja ajettiin rannalle. Hyvän ruoan (ja viinin) päälle hietikolle makkoilemaan ja torkkumaan. Herättyäni hyppäsin aaltojen keskelle joten nyt on sitten talviturkkikin heitetty menemään. Vilpoisaa oli mutta ei kuitenkaan paikat kohmettuneet eli olisikohan ollut jotain 18-asteista.
Eli terveiset kaikille tänne tuleville: uikkarit mukaan!
Jos joku ihmettelee että miksi kirjoittelen tänne näin harvakseltaan niin kyseessä on rajattujen resurssieni priorisointi. Ihmettelen ja ihailen kovasti niitä kavereita ja tovereita, jotka pystyvät kirjoittamaan yhtä, kahta tai jopa kolmea eri blogia aktiivisesti. Ja käyvät tämän ohella päivittäin töissä. Ja seuraavat aktiivisesti kymmenien eri ihmisten blogeja ja uutisryhmiä. Ja vieläpä harrastavat jotain.
Työpaikalla tapasin taas kerran firman Advisory Memberin jäsentä, joka seuraa kaikkea mikä liikkuu musiikin, median, tulevaisuuden ja Internetin saralla. Kaveri lukee säännöllisesti yli 30 blogia, seuraa hirmuista määrää web-siteja (katso vaikka kaverin linkkilista), lukee useaa sanomalehteä ja tieteellistä julkaisua, kirjoittaa olikos se nyt 3 blogia sekä mielettömän määrän maileja päivässä, lukee ja kirjoittaa kirjoja sekä vielä perustaa kahta firmaa yhtäaikaa sekä tietenkin tekee vielä työtä konsulttina ympäri maailmaa.
Hengästyn kovasti tästä kaikeasta. En lainkaan ihmettele kun hän sanoo lukevansa toistasataa sivua joka päivä pysyäkseen ajan tasalla. Taidan olla infoähkyinen kun ajattelen, että itse käytän aikani mielummin ihan vain kaiken maailman ilmiöiden vapaamieliseen ihmettelyyn. Voin katsella keskittyneesti minuuttitolkulla aaltoja ja ihmetellä että niitä on ollut olemassa miljoonia vuosia. Tai sen sijaan että bussi- tai metromatkalla lukisin viimeisimpiä tutkimustuloksia ammattiin liittyvistä asioista saatan miettiä matkan aikana että minkälaisia ajatuksia ympärillä liikkuvilla ihmisillä mahtaa pyöriä päässään tai minkälaista elämänhistoriaa heidän taustoistaan saattaa löytyä (erityisesti emigrantit ja normaalista elämästä syrjäytyneet herättävät kovasti keksimään vaikka minkälaisia tarinoita). Kotona sitten soittelen soitinta ja luen kaunokirjallisia romaaneja - kaikki sellaisia asioita, jotka eivät ainakaan suoraan ole mitenkään hyödyllisiä tai tuottavia. Mutta ah, niin pirun antoisia.
Ainoa todellinen piru ja pahe on tämä tietokone, ja varsinkin nettiyhteys. Niihin saa uppoamaan tuntitolkulla aikaa päivittäin eikä mikään koskaan riitä. Olen onnistuneesti pystynyt viime kuukausina välttelemään ns. turhaa koneen käyttöä - ja tähän on syynä kaksi asiaa: siirtyminen pois Windows-järjestelmästä sekä edellä mainittu infoähky. Tuloksena vähemmän stressiä ja parempi mieli. Ei mikään pieni saavutus.
