Kahden viikon pikaloma on pidetty ja jo pari viikkoa on oltu takaisin työläisorjien todellisuudessa. Paluu oli ehkä hankalin ja rankin mitä miesmuistiin tulee. Syynä varmaan se, että näin lyhyitä lomia en ole aiemmin pitänyt; joko en ole ollut lomalla lainkaan tai sitten ainakin 4 viikkoa putkeen. Kahdessa viikossa ehtii juuri ja juuri kunnolla irrottautumaan työajatuksista ja menettää tehokkaan työrytmin, mutta ei ehdi riittävästi olemaan toimettomana jotta työn kaltaisia aktiviteettejä ehtisi vielä kaipaamaan.
Ennen lomia suurin huolenaihe oli appiukon leikkauksesta toipuminen, joka aluksi menikin paremmin kuin suunnitelmien mukaan. Pari viikkoa kuntoutuksen aloittamisen jälkeen motoriikan palautuminen lähti kuitenkin menemään takapakkia, joka ei ollut lainkaan normaalia. Ei kun uuteen skannaukseen, josta sitten ilmeni että hyvälaatuiseksi todettu tumor olikin kasvanut kuukaudessa suuremmaksi kuin poistettu osa, ja samalla se oli villiintynyt ja muuttunut pahanlaatuiseksi - sellaiseksijota ei kannata leikata sillä potilaasta tulisi täysin halvaantunut loppuiäksi. Nyt ovat sädehoidot ja kemoterapiat käynnissä ja odotellaan että oliskos niillä vaikutusta asiaan. Minimaalisen vähän länsimainen lääketiede uskaltaa tähän lupailla eli rankka ja surullinen 6-12 kk:n jakso taitaa olla edessä.
Niille, joiden mielestä lääkkeet ovat kalliita ja joku 10-20 €:n tabletti on hirmuhintainen, niin voin sanoa että meinas mennä iltapala pahasti väärään kurkkuun kun näin mitä kemoterapiassa käytettävät pillerit maksavat. 20 kapselin purkin kyljessä kun oli 1.864 €:n hintalappu.Revi siitä. Onneksi paikallinen sosiaaliturva toimii paremmin kuin Suomen, joten potilas maksaa tästä purkillisesta muodolliset 3 €. Näitä kapseleita ei saisi käsitellä ilman hanskoja ja suoraa kosketusta ihon kanssa tulee välttää.Sisällä oleva neste ei taida olla ihan terveellistä kamaa.
Kuivan ilmaston seuraukset liitetään usein veden vähyyteen. Nytkin joissain kylissä vettä tulee raanoista vain muutamana tuntina vuorokaudessa, ja samalla kun TV:ssä mainostetaan massiivisesti juomaveden säästämistä, mielettömän paljon suuremmat määrät kallisarvoisia vesilitroja lirutetaan nurmikoiden kastelemiseen ja autojen pesuun. Muistaakseni vaivaiset 6 % henkilökohtaisesta vedenkulutuksesta liittyy hygieniaan ja ruoanlaittoon, ja 70 % pihojen kasteluun. Ja kaiken lisäksi jotkut väittävät että 40-50% kotitalouksien vedenkulutuksesta valuu huonokuntoisten putkistojen vuotoihin (tämä tieto on täysin tarkistamatta). Ja ai niin, onhan niitä hienoja golf-kenttiäkin tänne rakennettu.
Luin El País-lehdestä, että maanviljelijöiden ja golf-kentteilijöiden vedenkulutusta subventoidaan valtion toimesta niin, että maksavat vain noin 10% todellisesta hinnasta. Ei ihme että nämä bisnekset kannattavat. Samassa artikkelissa verrattiin golfkenttien perustamista yhtä hyväksi ja ekologiseksi ideaksi kuin ananaksen tai muiden trooppisten kasvien viljelyä Islannissa - eli ei juuri päätä eikä häntää näissä ideoissa, mutta silti niitä täällä toteutetaan.
Toinen jokavuotinen kuivuuteen liittyvä ilmiö ovat metsäpalot. Tällä hetkellä Galiciassa on käynnissä yli 110 metsäpaloa, ja viranomaiset arvioivat suurimman osan niistä olevan tahallaan sytytettyjä. 25 tai 27 ekoterroristia on pidätetty. Vankilaan en näitä laittaisi vaan kovaan ruumiilliseen työhön metsänhoitajiksi ja istuttamaan puita (tietty valvonnan alla) vaikka kymmeneksi vuodeksi. Ja tietty palkatta.
