Kaikesta huolimatta tuntuu aika haikealta lähteä tästä nykyisestä työstä, sillä työporukka on tosi kiva ja työn sisältökin mielenkiintoinen. Mutta tässä taas nähdään mihin niitä hyviä johtajia tarvitaan: jos on hyvä meininki, selkeät kuviot ja luottamus pomojen ja duunareiden välillä, ja muutoinkin organisointi toimii niin silloin pomot ovat palkkansa ansainneet.
Näistä työajoista vielä: meillä on töissä yksi kolumbialainen nuori nainen, joka tekee itse asiassa kahta työtä päällekkäin: aamupäivät 9-15 meillä ja iltapäivät 16-21 toisessa firmassa, joka tosin toimii samoissa tiloissa. Kysyin että miten se jaksaa tehdä jatkuvasti 12 tunnin päiviä, eikö siinä pala aika pian loppuun. Vastaus oli että Kolumbiassa hän oli tottunut paljon rankempaan: siellä hän teki 14 tunnin työpäiviä (3 työtä limittäin) ja viikonloput opiskelua tai etätöitä. Eli 7-päivästä viikkoa ja kutakuinkin 80-tuntisia työviikkoja. Tuohon verrattuna 60 tuntia viikossa ei tunnu missään.
Ikävänä asiana hänelle ja nyt myös minulle on se seikka, että täkäläinen verottaja jostain syystä rankaisee niitä, joilla on vuoden aikana enemmän kuin yksi tulonlähde. Jos saat siis verovuoden aikana palkkaa kahdesta firmasta niin verotusprosentti nousee. Ja nousuun riittää myös se, että on vuoden aikana ollut töissä ja vaikka työttömänä, ja saanut työttömyyskassasta sitten jonkinlaista korvausta. Se näet lasketaan myös tulonlähteeksi.
Jotenkin tuntuu ettei vaihtuvuutta lainkaan arvosteta tai tueta, päinvastoin. Vakituisessa työsuhteessa oleva kun saa kenkää (esim. tehdas lopetetaan tms.) niin työntekijälle maksetaan 33 päivän palkka jokaisesta tehdystä työvuodesta. Jos olet siis ollut 10 vuotta firmassa ja se sitten lakkautetaan niin saat siitä sitten reilun vuoden palkan sopivana erorahana.
Tällaiset järjestelyt johtavat helposti siihen, että työtä ei hevin vaihdeta kun se on kerran saatu, ja tietäähän se kuinka tehokkaita saattavat sellaiset eläkepäiviä odottelevat henkilöt tehdä, jotka ovat puurtaneet samaa hommaa toistakymmentä vuotta. Siinä ehkä toinen syy siihen, miksi täällä työn tuottavuus on niin alhainen verrattuna tehtyihin työtunteihin. Se ensimmäinen syy on erittäin huono organisointi ja johto, prosessit ovat usein mitä saattuu jos niitä on edes määritelty: ensin tehdään ja sitten mietitään ja katsotaan onnistuiko homma, ja jos ei niin tehdään se sitten uudestaan. Tätä toistetaan niin kauan kunnes aika on kulunut umpeen tai tavoiteltu lopputulos saatu aikaiseksi.

Pingback Tapas-blogi » Blog Archive » Lisää pökköä pesään - ja olkaa täsmällisiä, pojat, täsmällisiä
[…] puolisen vuotta sitten työkaveristani, joka teki säännöllisesti 12 tunnin päiviä. Oi niitä aikoja! Nyt työmäärä on kasvanut […]
28.09.2007 kello 14:12