Eilisissä uutisissa oli mielenkiintoinen juttu. Eräässä kaupungissa tai kunnassa maailman vanhimman osto-ja myyntialan ammattilaiset harjoittavat toimintaansa katujen varsilla ja tämä tietty häiritsee alueella asuvia kunnon kansalaisia. Autoja ja epämääräistä sakkia pörrää ympäriinsä eikä hetken rauhaa saa millään.
Sen sijaan että tälle liiketoiminnalle osoitettaisiin jokin selkeä alue, jossa kauppaa voitaisiin käydä muita häiritsemättä, kunta päätti ratkaista asian niin, että määräsi autolla pysähtymisen sakon uhalla kielletyksi ilotyttöjen läheisyydessä. Tässä ei vielä ole mitään omituista, mutta päättivät sitten tehdä niin, että sakkolappu lähetetään asianomaisen kotiin postite niin, että sakon syy käy selkeästi ilmi avaamatta kirjettä lainkaan. Siinä sitten saavat postimiehet, naapurit ja mahdollinen perhe kivasti tietää, mistä syystä sakot tuli kirjoitettua.
Tätä kunnanmiehet eivät pitäneet lainkaan omituisena. Uutislähetyksessä tosin joku lakimies totesi, että tällainen toiminta rikkoo yksityisyyslakia, ja muutoinkaan tämäntyyppinen julkinen häpäiseminen ei kuulu nykyaikaan. Eikös näin toimittu keskiajalla kun kirkossa kiroilleet ja muut säädyttömästi käyttäytyneet pistettiin päiväksi tai pariksi kylän keskusaukiolle häpeäpaaluun muiden halveksittavaksi.
Kommentoija: Kafkakoski
Hui, tuo uutinen jäi minulta näkemättä. Mieleeni nousi heti sellainen kuva siitä miespolosta, joka epähuomiossa pysäyttää autonsa kysyäkseen kadulla astelevalta rouvalta tietä…
En tiedä, oletko huomannut, mutta näitä samaisen ammatin harjoittajia löytyy ainakin täällä Kataloniassa hyvin usein myös maanteiden varsilta - erityisesti rekkakuskien vakioreiteiltä. Minusta se on jotenkin hassun näköistä, kun yhtäkkiä mutkan takana, in the middle of nowhere, näkyy tällainen pyntätty rouva, joka istuu joko jakkaralla tai nojatuolissa. Se tuntuu tällaiselle suomalaisessa pystymetsässä kasvaneelle jotenkin… oudolta. Mutta oudolta tuntuu myös tuo sakkosysteemi.
11.03.2007 kello 15:31
Kommentoija: Tapastelija
Joo, usein kun ollaan porukalla ajeltu Castelldefelsiin päin niin siellä on niitä ammattilaisia tuolien ja penkkien äärellä oleskellut. Fiksuimmat ovat raahanneet kesäkuukausien aikana tuolin viereen aurinkovarjonkin, sillä kuumimpina aikoina lämpötila nousee lähemmäs +40 astetta ja kosteusprosenttikin on jotain 70-80% luokkaa. Ilmastoidusta autosta nähtynä tilanne on hyvin raadollinen.
Olen joskus miettinyt että olisi kiva saada otettua valokuva tällaisesta maantien varrella sijaitsevasta tyhjästä tuolista, “in the middle of nowhere”. Siinä olisi symboliikkaa kerrakseen.
11.03.2007 kello 23:11