Sairaan hiljaista

Julkaistu 25.01.2009

Vuosi on lähtenyt nihkeästi käyntiin. Jatkuvasti on joku sairaana tai puolikuntoisena, allekirjoittanut molempia sitten vuoden vaihteen jälkeen. On troppeja ja tippoja, joita laitetaan vuoroin pojan, milloin isän korvaan, nenään, silmään tai suuhun. Tarkennuksen vuoksi vielä että silmätipat ovat toistaiseksi vain pojalle.

Eilen oli melkoinen myräkkä. Tuulta oli vähintäänkin riittävästi, ja koko maahan oli annettu “punainen varoitus”. Se tarkoittaa huonointa mahdollista säätä, ja tällöin suositellaan ettei ulos mentäisi ellei ole ihan pakko. Myrkytuuli teki täällä Kataloniassa tuhojaan: kattojen ja sortuneiden rakennusten lisäksi se kaatoi yli 2000 puuta ja tappoi muutamia, kun kaatui puu tai rakennus päälle. Koko maassa oli 9 kuolonuhria, ja luoteis-Espanjassa mitattiin jopa yli 200 km/h nopeuksia.

Se on aika hurja tuuli. Mielikuvan siitä saa jos miettii, miltä tuntuisi seistä auton katolla silloin kun se kulkee kahtasataa jollain moottoritiellä. Ei se ole kovin helppoa, luulisin. Täällä koillisessa Espanajssa jäätiin alle 150 km/h nopeuksiin.

Tuulen vuoksi ei eilen juuri moottoripyöräilijöitä ja mopoilijoita ollut liikkeellä, joten meilläkin oli kotona varsin hiljaista. Kerran mittasin sisällä vauvan kehdon vieressä yli 75 dB:tä, kun iso Harley-Davidson käynnistyi tuossa talon edustalla. Meteli oli aika mukava siinä vaiheessa, kun koko 7-henkinen harrikkakerho lähti liikkeelle - kello 2 yöllä.

Niin, ja sitten oli vielä ihan kotikutoisetkin äänenvaimentimet päälle. Aleksilla kun ei ole ollut ääntä kahteen päivään, joten sekin laski sisätiloissa nautittavien desibeliarvojen määrää. Tänään näyttää siltä, että nämä äänet ovat pikkuhiljaa palaamassa, vielä tosin pienellä sordiinolla varustettuina.

Hiljaisuudesta nauttimista ei ole haitannut sekään, että toinen korvani on ollut puolitoista viikkoa tukossa tai lukossa. Ylihuomenna pitäisi taas lentää, toivottavasti se siihen mennessä on täysin kuntoutunut.

Ensi viikolla toivottavasti päästään vihdoinkin normaalisti töihin ja päiväkotiin. Jälkimmäisen jätän Aleksille, aikuisena valitsen itselleni tuon ensimmäisen. Se on mielestäni reilua ja kohtuullista.

0 kommenttia artikkeliin “Sairaan hiljaista”

  • No comments yet.

Kirjoita kommentti





For spam detection purposes, please copy the number 2973 to the field below: